Posted on

Viime viikonloppuna mies meni muutaman lapsuudenkaverinsa kanssa kalalle koko viikonlopuksi ja minä olin töissä. Täytyy noita töitä tehdä, kun niitä kerta vielä on. Maanantaina sitten meillä alkoi taas lapsellinen arki. Nyt vielä kun lapset on kesälomalla, niin päivät menee suhteellisen helposti, mutta kun koulu alkaa, niin sitten niitä saa olla kuskaamassa taas joka ilta harrastuksiin. Tai siis mies saa olla kuskaamassa. Minä joudun luopumaan omasta autostani töiden loppumisen myötä. Ei meidän ole mitään järkeä pitää enää kahta autoa, vaikkei täällä julkisia yhteyksiä olekaan. Kuljen sitten pyörällä tai lainaan miehen autoa. Nyt jo olen pyrkinyt kulkemaan työmatkat pyöräillen. Matkaa ei ole kuin yksitoista kilometriä suuntaansa, joten sen voi aivan hyvin pyöräilläkin. Sitäpaitsi kun pyöräilee niin tulee huomioitua ympäristöäänkin aivan erilailla.

Tällä viikolla on tullut harrastettua myös aimo annos kulttuuria. Olen käynyt kesäteatterissa, elokuvissa ja vielä huomenna olisi piknic-konsertti. Myöskin miehen nuorempi tyttö on ollut tanssikurssilla, jonka loppuesitystä aion mennä huomenna katsomaan. Elokuvissa kävin miehen nuorimman tytön ja hänen kolmen kaverinsa kanssa katsomassa Kätyrit. Ihan katsottava ja hauska elokuva. En ole kovin usein käynyt katsomassa elokuvia, joissa on niin lapsivoittoinen yleisö, mutta kyllä kannatti. Lasten reaktiot elokuvan tapahtumiin olivat niin aitoja eivätkä he peitelleet niitä. Kesäteatteriin minun piti mennä jo sunnuntaina, mutta näytös oli peruttu sateen vuoksi. Se siirrettiin sitten keskiviikkoon, jolloin kävin sen katsomassa. Näytelmän nimi oli Kartalta karisseet. Varsin hauska sekin. Erityisesti eräs näyttelijäsuoritus jäi mieleen. Hän esitti hyvin uskottavasti hieman jälkeen jäänyttä peräkammarin poikaa. Tarkoitus oli siitä jatkaa vielä stan up-esitykseen, mutta sen liput oli loppuunmyyty, joten jäimme ystäväni kanssa sitten vain istumaan iltaa.

Nyt täytyisi vielä saada viimeisen opintojakson oppimistyön viimeiset sivut kirjoitettua, niin sitten olisi Jyväskylän avoimen yliopiston biologian perusopinnot suoritettu. Sen jälkeen jään odottamaan jännityksellä arvosanoja, jotta saan tietää olenko ansainnut jatko-opinto-oikeuden aineopintoihin. Tuntuu vaan niin vaikealta tuo kirjoittamisen aloittaminen, vaikka tehtävä on mukava ja helppo. Toisaalta minulla kyllä on vielä ensi viikko aikaa kirjoittaa ne valmiiksi… Onneksi internetin pätkiminen saa aikaan kummallisen energiapuuskan ja nyt on viimeinenkin oppimistyö tehty ja palautettu.

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

49 − 46 =